Vyöhyketerapiasta
Päätin aloittaa kirjoittamaan vyöhyketerapiasta ja sen hyvää tekevästä, lempeästä vaikutuksesta ihmisen kehoon ja mieleen, moni kertoo vastaanotolle tullessaan ettei tiedä vyöhyketerapista mitään.
Vyöhyketerapia on tuhansia vuosia vanha hoitomuoto.
Todisteita terapian käytöstä on loytynyt mm. Etelä- ja Keski-Amerikasta, Egyptistä ja Kiinasta.
Vyöhyketerapian juuret ovat tuhansien vuosien takana sekä intiaanien, egyptiläisten että kiinalaisten historiassa. Vyöhyketerapia tuli yleiseen tietoisuuteen 1900-luvun alussa amerikkalaisen nenä- ja kurkkutautien lääkäri William FitzGeraldin tutustuttua Etelä- ja Keski-Amerikan intiaanien lääkintämenetelmiin. Hän kokeili näitä oppeja hoitotyössään lääkärinä ja kirjoitti löydöistään kirjan ”Zone Therapy”, joka julkaistiin 1917. Häntä voidaan kutsua vyöhyketerapian isäksi.
Koko kehon vyöhyketerapiassa hoidetaan ihmistä useiden kehossa olevien eri heijastejärjestelmien kautta, ei ainoastaan jalkateristä ja alaraajoista. Jalkaterien lisäksi heijastejärjestelmiä löytyy esimerkiksi sääristä, reisistä, korvista ja pään alueelta. Hoidettaessa voidaan hyödyntää useampia järjestelmiä, jolloin hoidosta tulee tehokkaampi, monipuolisempi ja laaja-alaisempi.
Hoidon vaikutuksia ovat mm. rentoutuminen, verenkierron sekä aineenvaihdunnan vilkastuminen, vastustuskyvyn paraneminen, kipu- ja särkytilojen helpottuminen sekä unen laadun paraneminen. Vyöhyketerapiasta on hyviä tuloksia mm.hormonaalisten häiriöiden kuten lapsettomuuden ja vaihdevuosivaivojen hoidossa.
Vyöhyketerapia on menetelmä kehon omien voimavarojen elvyttämiseksi. Niiden avulla voidaan poistaa ja avata kehon jännityksiä ja tukoksia, jotka voivat olla erilaisten sairauksien ja toimintahäiriöiden syynä.
Vaikka tieteellinen teoria vaikutusmekanismeista puuttuu, on vyöhyketerapian toimivuudesta paljon kokemusperäistä tietoa. Keholla olevat vyöhykkeet ja heijasteet ovat myös sähköisin laittein todennettavissa sekä sormin ja silmin havaittavissa, sillä niiden ilmaantuminen voi aiheuttaa erilaisia ihonmuutoksia.
Vyöhyketerapia on ikivanha hoitomuoto, joka perustuu siihen, että keho heijastuu pienoiskoossa muualle kehoon.
Itse teen hoidossa koko kehon vyöhyketerapiaa, hyödyntäen samalla sairaanhoitajan taustaani. Näen kehon kokonaisuutena ja yhdistän sekä koululääketieteen että lempeän vyöhyketerapian tietämystäni.
Kaikkien hoitaminen on kivaa! On ihanaa auttaa ja huomata kuinka vaivat usein jo ensimmäisen kerran jälkeen helpottuvat ja jatkossa väistyvät jopa kokonaan.
Tervetuloa hoitoon!
Syyskuu-24
Lempeästi, Sanna
Paranemisesta
Minulla on käynyt kaikenlaisia asiakkaita joilla hyvin monenlaista vaivaa ja ongelmaa. Vauvoilla, lähes kaikilla, on aika samat ongelmat, jotka helpottuvat jo muutaman hoitokerran aikana lähes kokonaan pois.
Aikuisilla taas on ehtinyt kerääntyä kaikenlaista painolastia ja vaivaa elämän aikana. Vyöhyketerapiassa paraneminen alkaa ylhäältä alaspäin ja sisältä ulospäin. Pitkään kestäneet vaivat myös lähtevät hitaammin ja vaativat useamman hoitokerran.
Minulle tuli asiakaaksi kolme kuukautta aiemmin pahan menetyksen kokenut henkilö. Hänellä oli tullut pian menetyksen jälkeen ihottumaa päähän ja käsiin sekä unettomuus ja tietenkin valtava suru.
Hoidon alussa säärten vyöhykeradat olivat muhkuraiset ja kipeät ja ihottumaa myös kaulalla. Ahdistus ja stressi valtavaa sekä suru pakahduttavaa.
Muutaman hoitokerran jälkeen alkoi itku, muhkurat jaloissa alkoivat hävitä ja ihottuma hävisi päästä, kaulalta ja käsistä siirtyen jalkapohjiin. Itkua tuli paljon ja olo oli surullinen mutta toisaalta helpottunut.
Viidennen hoitokerran jälkeen itkua oli edelleen mutta muhkuroita ei juurikaan, eikä ihottumaa. Suruprosessi vie aikansa ja se täytyy surra pois mutta keho ja mieli sai apua vyöhyketerapian rauhoittavasta ja tasapainottavasta vaikutuksesta. Se myöskin päästi suremisen valloilleen joka auttoi asiakasta pääsemään eteenpäin asian kanssa.
Toinen asiakkaani oli nuori aikuinen jolla erittäin hankala bruksisimi. Hän oli hakenut apua hammaslääkäriltä, hierojalta ja botox-pistoksista. Päänsärky ja niskakivut häiritsivät yöunta, piinasivat päivisin ja nostivat stressiä pintaan.
Hoidolla hain keholle rauhoittumista, stressin purkua ja lihasten rentouttamista. Bruksismin taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä, kuten stressiä, perinnöllistä taustaa, masennusta ja ahdistusta. Siksi ajattelin hoitaa sitä stressin helpotuksen kautta.
Toisen hoitokerran jälkeen meni kaksi viikkoa ennen kolmatta hoitoa. Asia kas sanoi että parhaat kaksi viikkoa pitkään pitkään aikaan. Kolmas hoito riitti ja oireiden pahentuessa hän tulee uudelleen hoitokerralle.
Lokakuu-24
Stressi – hyvä renki mutta huono isäntä
Lukiessani tarinoita ja katsellessani dokumentteja ihmisistä, joilla erilaisia kohtaloita ja monenlaisia vaivoja ja vaikeuksia, tulee mieleeni kuinka moni saisi apua vyöhyketerapiasta, ainakin stressin hallintaan. yvä stressi auttaa ihmistä selviytymään vaativissa tilanteissa ja sen aktivoituminen saa mielen valpastumaan ja tarkkaavaisuus ja keskittyminen tehostuvat. Kun stressi pitkittyy, se voi olla haitallista terveydelle ja hyvinvoinnille ja stressireaktiot voivat ikään kuin jäädä päälle.
Itse stressikokemus on psykologinen, mutta sen monet vaikutukset ovat fyysisiä. Fyysisiä oireita, jotka voivat kertoa stressitilasta, ovat mm. päänsärky, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, vatsavaivat, tihentynyt virtsaamisen tarve, hikoilu, flunssakierre ja selkävaivat.
Tavallisimpia stressiin liittyviä psyykkisiä oireita ovat jännittyneisyys, ärtymys, unettomuus, nukahtamisvaikeudet, aggressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat ja vaikeus tehdä päätöksiä. Vakavassa stressitilassa seuraavat masennus ja työuupumus (burn-out), päihteiden väärinkäyttö ja jopa itsetuho-ajatukset. Sosiaalisen elämän alueella stressi voi näkyä mm. perhe- ja parisuhdeongelmina tai eristäytymisenä.
Jatkuvaa stressiä kannattaa pyrkiä välttämään, sillä pitkittyessään se voi suistaa koko kehon epätasapainoon. Kun elimistö tuottaa jatkuvasti stressihormoneita, keho ei kykene rauhoittumaan edes levossa tai unen aikana.
Vyöhyketerapia rauhoittaa kehoa ja mieltä. Se laskee stressitasoja ja parasympaattista hermostoa rauhoittamalla saadaan aikaan kehon rentoutuminen ja mieli rauhoittuu usein jo hoidon aikana.
Vyöhyketerapiassa hoidetaan myös vagushermoja jotka hermottavat kaikki sisäelimemme mutta ovat myös isossa roolissa stressinhallinnassa sekä aktivoidaan lisämunuaisen kuorikerrosta joka erittää kehoon kortisolia.
Asiakkaana on käynyt lapsettomuudesta kärsiviä naisia joilla stressi lapsen saannista jäänyt päälle ja nukkuminen ja rauhoittuminen on vaikeaa ja mieli käy ylikierroksilla. Aktivoimalla parasympaattista hermostoa ja rauhoittamalla vagushermoa voidaan auttaa asiakasta. Samalla voidaan aktivoida hormonieritysta ja tasapainottaa kehon toimintaa.
Paljon urheilevat hyötyvät myös vyöhyketerapiasta. Kun harjoittelu on kovaa ja päivittäistä ja keho on ylikuormittunut se voi johtaa univaikeuksiin, esimerkiksi nukahtaminen helppoa mutta aamyöstä uni ei enää jatku ja unimäärä jää vajaaksi.
Lokakuu-24
Vagushermo– Vagus jarruttaa kun vauhti kiihtyy
Mielenhallinnassa ja stressinsiedossa onkin pitkälti kyse tahdosta riippumattoman hermoston kahden eri puoliskon välisestä tasapainoilusta. Voit itsekin rauhoittaa hermojasi esimerkiksi hengitysharjoituksin.
”Vagushermo on kymmenes aivohermomme. Niitä on kaksi kappaletta, vasemman- ja oikeanpuolimmainen vagushermo. Vagukset ovat hyvin tärkeitä hermoja, sillä niillä on monia olennaisia tehtäviä tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermojärjestelmämme toiminnassa”, tiivistää neurologian erikoislääkäri, professori Markku Partinen Helsingin yliopistosta.
Vagushermot hermottavat käytännössä kaikki sisäelimemme. Vagushermot alkavat aivojen alimmasta osasta, ydinjatkeesta (osa aivorunkoa), ja ulottuu lantioon hermottaen matkan varrella sydäntä, keuhkoja, vatsaa, suolistoa ja sukuelimiä.
Vagukset hidastavat sydämen rytmiä, säätelevät ja tarvittaessa laskevat verenpainetta sekä ohjaavat suolen happopitoisuuksia vaikuttamalla vatsahappojen eritykseen ja siten ruoansulatukseen. Tärkeimpiä tehtäviä vaguksella on säädellä ja tasoittaa hengitystämme. Virtsarakon ja sukuelinten toiminnassa sekä esimerkiksi pienten motoristen toimintojen, kuten nielemisen, hallinnassa vagushermoilla on niin ikään tekoa.
Autonomisessa järjestelmässä tarvitaan sekä kiihdyttävää että jarruttavaa puolta. Siinä missä sympaattinen hermojärjestelmä painaa kaasua, parasympaattinen tarvittaessa toppuuttelee.
Vagiaalinen säätely on olennaista mielialamme ja tunne-elämämme tasapainolle. Kun elämä on jokseenkin tasaista, virikkeitä on riittävästi eikä kuormittavia tekijöitä ole liikaa, vagaalinen tasapaino on helppo säilyttää.
Stressaantuneen tai ahdistuneen ihmisen hermojärjestelmässä on vallalla autonomisen hermoston kahden eri puolen, sympaattisen ja parasympaattisen, välinen ottelu. Rauhoittavaan ja jarruttavaan parasympaattiseen järjestelmään kuuluvat vagushermot koettavat tasapainoilla stressissä siinä, minkä pystyvät.
Vagushermot yrittävät parhaansa mukaan hillitä stressioireita, jotka stressin jatkuessa pyrkivät suosimaan sympaattisen hermoston yhä kiihtyvää toimintaa.
Stressaantuneella henkilöllä on verenpaine korkealla ja esimerkiksi verensokerit koholla. Pitkään jatkuessaan tällaiset oireet alkavat tuottaa vakavia terveyshaittoja.
Ongelmia syntyy siinä vaiheessa, kun stressi tai ahdistuneisuus vain lisääntyvät, eikä palauttavalle rauhoittumiselle jää enää tilaa. Voi käydä niin kuin kamelille, jolta liika kuorma napsautti lopulta selkärangan poikki.
Olennaista vagaaliselle tasapainolle ja siten myös mielenterveydelle olisi koettaa etsiä keinoja, joilla elämään väistämättä kuuluva stressi ja monenmoiset kuormitustekijät saisi hallintaan.
Jooga- eli syvähengitys on hyvä keino huoltaa vagushermoja, ja kikkaa käyttävät esimerkiksi esiintyvät taitelijat. Joogahengityksen perusperiaatteita on, että ensin vedetään syvään henkeä, sitten henkeä pidätetään jonkin aikaa, ja lopuksi tehdään pitkä, hidas ulospuhallus.
Tällaisen hengittelyn seurauksena pulssi ja verenpaine laskevat, ja stressi vähenee luonnostaan.
Vyöhyketerapialla voidaan aktivoida parasympaattista hermostoa ja tasapainottaa vagushermojen toimintaa – sekä heijasteiden kautta että suoraan vagushermoa manipuloimalla.
Lokakuu-24