Vyöhyketerapia auttaa kun stressi painaa ja hermosto laukkaa vauhdilla eikä rauhoittuminen enää onnistu. On aika tasapainottaa vagushermojen toimintaa sekä aktivoida ja vahvistaa parasympaattista hermostoa. Keskeisessä osassa tätä tasapainoitusta siis vagushermo.
Vagushermot hermottavat käytännössä kaikki sisäelimemme. Vagushermot alkavat aivojen alimmasta osasta, ydinjatkeesta (osa aivorunkoa), ja ulottuu lantioon hermottaen matkan varrella sydäntä, keuhkoja, vatsaa, suolistoa ja sukuelimiä..
”Vagushermo on kymmenes aivohermomme. Niitä on kaksi kappaletta, vasemman- ja oikeanpuolimmainen vagushermo. Vagukset ovat hyvin tärkeitä hermoja, sillä niillä on monia olennaisia tehtäviä tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermojärjestelmämme toiminnassa”, tiivistää neurologian erikoislääkäri, professori Markku Partinen Helsingin yliopistosta.
Vagukset hidastavat sydämen rytmiä, säätelevät ja tarvittaessa laskevat verenpainetta sekä ohjaavat suolen happopitoisuuksia vaikuttamalla vatsahappojen eritykseen ja siten ruoansulatukseen. Tärkeimpiä tehtäviä vaguksella on säädellä ja tasoittaa hengitystämme. Virtsarakon ja sukuelinten toiminnassa sekä esimerkiksi pienten motoristen toimintojen, kuten nielemisen, hallinnassa vagushermoilla on niin ikään tekoa.
Autonomisessa järjestelmässä tarvitaan sekä kiihdyttävää että jarruttavaa puolta. Siinä missä sympaattinen hermojärjestelmä painaa kaasua, parasympaattinen tarvittaessa toppuuttelee.
Vagiaalinen säätely on olennaista mielialamme ja tunne-elämämme tasapainolle. Kun elämä on jokseenkin tasaista, virikkeitä on riittävästi eikä kuormittavia tekijöitä ole liikaa, vagaalinen tasapaino on helppo säilyttää.
Stressaantuneen tai ahdistuneen ihmisen hermojärjestelmässä on vallalla autonomisen hermoston kahden eri puolen, sympaattisen ja parasympaattisen, välinen ottelu. Rauhoittavaan ja jarruttavaan parasympaattiseen järjestelmään kuuluvat vagushermot koettavat tasapainoilla stressissä siinä, minkä pystyvät.
Vagushermot yrittävät parhaansa mukaan hillitä stressioireita, jotka stressin jatkuessa pyrkivät suosimaan sympaattisen hermoston yhä kiihtyvää toimintaa.
Stressaantuneella henkilöllä on verenpaine korkealla ja esimerkiksi verensokerit koholla. Pitkään jatkuessaan tällaiset oireet alkavat tuottaa vakavia terveyshaittoja.
Ongelmia syntyy siinä vaiheessa, kun stressi tai ahdistuneisuus vain lisääntyvät, eikä palauttavalle rauhoittumiselle jää enää tilaa.
Mielenhallinnassa ja stressinsiedossa onkin pitkälti kyse tahdosta riippumattoman hermoston kahden eri puoliskon välisestä tasapainoilusta.
Voit itsekin rauhoittaa hermojasi esimerkiksi hengitysharjoituksin.taa etsiä keinoja, joilla elämään väistämättä kuuluva stressi ja monenmoiset kuormitustekijät saisi hallintaan.
Jooga- eli syvähengitys on hyvä keino huoltaa vagushermoja, ja kikkaa käyttävät esimerkiksi esiintyvät taitelijat. Joogahengityksen perusperiaatteita on, että ensin vedetään syvään henkeä, sitten henkeä pidätetään jonkin aikaa, ja lopuksi tehdään pitkä, hidas ulospuhallus.
Tällaisen hengittelyn seurauksena pulssi ja verenpaine laskevat, ja stressi vähenee luonnostaan.
Vyöhyketerapialla voidaan aktivoida parasympaattista hermostoa ja tasapainottaa vagushermojen toimintaa – sekä heijasteiden kautta että suoraan vagushermoa manipuloimalla.
